Permanentin kemiaa

Hoi!

Joskohan tämä olisi viimeinen permisaiheinen etätehtävä. Nyt pureudutaan pintaa syvemmälle, eli permanenttiaineiden sisältöihin ja permanentin kemiaan.

Meidän koululla permanenttiaineiden virkaa toimittaa siis KC Perm- sarjan tuotteet. Tutkaillaanpa aluksi hieman näiden aineiden asinesosaluetteloita.

http://www.hairmail.net/fi/_thumbs/wManage/images/products/800x600_589122_200730.jpg

Eli KC Perm Keratin- sarjasta löytyy kolme eri vahvuista permanenttinestettä erilaisiin tarkoituksiin.

0 on suunnattu vaikeasti kihartuville hiuksille, 1 normaaleille hiuksille ja 2 huokoisille ja värjätyille hiuksille.

Lisäksi sarjasta löytyy käyttövalmis yleiskiinnite KC Professional Perm Neutralizer ja Laimennettava pikakiinnite Quick Neutralizer.

Tuotteista löytyvä keratiini rakennepaikkaa vaurioitunutta hiusta. Aineet sisältävät myös jojobaöljyä ja kollageenia, joiden tehtävänä on suojata, ravita ja kosteuttaa hiusta ja ihoa.

Tutkaillaanpa nyt esimerkkinä tarkemmin 1- vahvuisen aineen inci- listaa.

Sieltä löytyy seuraavia ainesosia:

Aqua eli vesi
Thioglycolic Acid eli  hiuksia kihartava/suoristava aine
Ammonium Bicarbonate eli puskuroiva ainesosa
Ammonia
Hydrolyzed Collagen eli ihoa ja hiuksia hoitava aine, kalvonmuodostaja, pehmentävä
Hydrolyzed Keratin eli ihoa ja hiuksia hoitava sekä puhdistava aine
Simmondsia Chinensis Seed Oil eli jälleen ihoa ja hiuksia hoitava ja pehmentävä aine
PEG-75 Lanolin eli pehmentävä ja emulgaattorina toimiva pinta-aktiivinen aine
PEG-40 Hydrogenated Castor Oil eli niin ikään emulgaattori
PEG-7 Glyceryl Cocoate jälleen emulgaattori
Parfum eli hajuste
Tetrasodium EDTA eli kelatoiva aine

Kiinnitysaineen inci tulossa myöhemmin..


Mainittakoon, että KC:lta löytyy myös astetta hellävaraisempi ainesarja, KC Multiwave Sensitive.






Permanentin kemiaa

Permanenttikäsittelyllä vaikutetaan keratiiniketjuja yhdistäviin rikkisidoksiin. Hiuksen varsinainen mikrorakenne koostuu kolmesta erilaisesta kemiallisesta sillasta, jotka ovat suolasidokset (negatiivisesti ja positiivisesti varautuneiden atomien välillä), vetysidokset (vety- ja happiatomien välillä) ja rikkisidos, joka on kahden kysteniini-aminohapon välinen sidos. Suurin merkitys hiuksen pysyvän kihartumisen näkökulmasta on rikkisidoksella.

Permanentintekoprosessi lyhyesti kuvailtuna:

1. Hiusten pesu
2. Hiusten asettelu rullille, jonka jälkeen permanenttinesteen levitys ja vaikutusaika
3. Kevyt huuhtelu, kiinnitysneste rullille, vaikutusaika, rullien purku, kiinnitysnesteen lisäys, vaikutusaika, huuhtelu, hoitoaine tarvittaessa
4. Hiusten kuivaus

Permanenttiaineen vaikuttava ainesosa on pelkistin, eli vetyatomeja luovuttava ainesosa, yleisimmin tiolygolihappo. Lisäksi oleellinen on jokin emäksinen ainesosa, esim ammoniakki. Nämä tukevat toisiaan siten, että emäksisen ainesosan tehtävä on auttaa pelkistävää ainesosaa luovuttamaan vetyä.

Yleisimmin permanenttiaineissa käytetyt emäksiset ainesosat ovat ammonium hydroxide/ammonia tai ethanolamine. Ne eriavat toisistaan siten, että jälkimmäisessä ei ole niin voimakas tuoksu, muutoin on oikeastaan yhdentekevää kumpaa ainesosaa permanenttiaine sisältää.

Kun hius kostutetaan emäksisellä liuoksella sisältäen pelkistintä, se luovuttaa vetyatomeja, jotka sitoutuvat rikkiatomeihin, jolloin osa rikkisidoksesta katkeaa.

Kuva: Väriä ja Kiharaa- kirja

Emäs- ja hapanpermanenttien pH- erot: hapan permanentin pH- arvo voi olla 6-7 ja emäspermanentin pH on 7-8. Hapanpermanentin hyöty on juurikin se, ettei sen pH ole niin suuri kuin emäspermanentin.

Permanenttiaineen valinta perustuu hiuksen rakennevaurioiden määrään, aine voidaan tosin myös valita olomuotonsa perusteella. Parturi- kampaajan tuleekin osata arvioida hiusten rakennevaurioiden taso ennen aineen, vaikutusaikojen ja tekniikoiden valitsemista.

Erilaisille hiuslaaduile suunnatut permanenttiaineet eroavat toisistaan siten, että rakennevaurioituneille hiuksille tarkoitetut tuotteet sisältävät vähemmän pelkistäviä ainesosia kuin muille hiuslaaduille käyvät tuotteet. Permanenttineste valitaankin jokaisen käyntikerran alkuun uudelleen, sillä hiusten rakenteessa voi tapahtua muutoksia.

Lämpötilalla on suuri vaikutus vedyn vapautumiseen permanenttiaineesta, sillä se kiihdyttää reaktiota. Siksi permanentin peittäminen vaikutusajalla onkin fiksu toimenpide.


Nestemäiset permanenttiaineet valitaan käyttöön silloin, kun hiusten tulee kastua joka puolelta permanenttiaineella. Neste ilmeytyy hiuksiin helposti koska hiusproteiini imee vettä ja siihen liuenneita ainesosia helposti.

Geelimäinen permanenttiaine sopii puolestaan käytettäväksi silloin, kun halutaan levittää aine vain tietylle alueelle hiuksista (esim. tyveen). Imeytymiseen vaikuttaa oleellisesti levittämistapa- ja väline.

Valmiiksi vaahtomaiset permanenttituotteet nesteytyvät jonkin ajan kuluttua levityksestä ja imeytyvät hiukseen kuin nestemäinen tuote. Vaahdotetulla tuottella voidaan jossain määrin hillitä aineen valumista hiuspohjaan.

Levitettäessä ainetta rullille, se kannattaa tehdä pienissä erissä. Tämä siksi, jotta lopputuloksesta saataisin mahdollisimman tasainen. Mikäli halutaan rosoisempaa lopputulosta, voi aineen levittää tarkoituksella epätasaisemmin. Etenkin hiusten ehjärakenteisimpiin osioihin levittäminen pienissä erissä on tärkeää, koska hiuksiin mahtuu heikommin permanenttiainetta.

Hiuksen vauriot on otettava muutoinkin huomioon levitysjärjestyksessä. Happivaurioisten alueiden vaikutusaika on pidettävä selkeästi lyhyempänä, kuin ehjärakenteisen luonnon hiuksen vaikutusaika. Mikäli latvassa ja tyvessä on selkeä rakenteellinen ero, kannattaa ehjärakenteiselle tyvelle annostella ensiksi tyvigeeli, joka pysyy halutussa kohdassa.

Juuri sopivan vaikutusajan arvioiminen on etukäteen vaikea tehtävä, sillä hiusten rakenne vaihtelee yksilöllisesti. Yksi tapa, jolla voidaan tutkailla kiharan valmistumista on kiertää jokin rulla varoen auki. Mikäli hius on menettänyt luontaisen jäntevyytensä, voidaan todeta että rikkisidokset ovat riittävästi katkenneet. Turhaa availua on kuitenkin järkevää välttää, sillä se saattaa poistaa kiharan jäntevyyden.

Kun lopuksi siittytän kiinnitysvaiheeseen, niin kiinnitysaineessa olevat hapettimista vapautuneet happiatomit kerävät rikkiatomeihin sitoutuneet vetyatomit mukaansa, jolloin lähimpänä toisiaan olevat rikkiatomit liittyvät jälleen itsestään yhteen. Kiinntysaineessa yleisin vaikuttava ainesosa on vetyperokdsidi.

Väriä ja kiharaa- kirja

 Ennen kiinnitysaineen lisäämistä hiukset on mahdollista huuhdella. Tällä toimenpiteellä voidaan vähentää hiuksiin jäävää tiolykolihapon hajua, vesihuuhtelu ei kuitenkaan ole välttämätön toimenpide eikä sillä itse permanentin kannalta ole merkitystä.

Kiinitysaineen levitys kannattaa suorittaa alhaalta ylöspäin, jolloin jokaiselle työvälineelle ja hiukselle saadaan laimentumatonta, tehokasta kiinnitysainetta. Levitys voidaan suorittaa joko sienen, nokkapullon tai applikaattoripullon avuin.

Valmistajan käyttöajat on syytä pitää mielessä, jokainen valmistaja antaa kiinnitysaineelleen omat vaikutusjat. Vaikutusajan ylitys tai jatkuva kiinnitysaineen lisäily hiuksiin lisää happivaurioiden määriä. Vastaavasti liian lyhyt vaikutusaika vaarantaa rikkisidoksien kiinnittymisen, jolloin lopputulos ei luultavasti ole halutunlainen.

Kiinnitys suoritetaan useinmiten kaksivaiheisena. Ensimmäisessä vaiheessa kiinnitysianetta levitetään rullien päälle mahdollisimman tasaisesti ja vaikutusajan jälkeen rullat puretaan hiuksista pois. Toisessa vaiheessa kiinnitysainetta lisätään rullilta purettuihin hiuksiin varovasti hiuksia puristellen, lopuksi hiukset huuhdellaan vedellä.



- Vilma