Tervehdys!
Tänään vuorossa hieman erilaista postausta, nimittäin etäpäivän tehtävää. Aiheena tällä kertaa on ihon ja hiuksen rakenteen sekä hiuksen kasvuvaiheiden tutkailu.
Ensiksi täytyy sanoa, että tykkään siitä kun opiskelua voidaan toteuttaa monipuolisin keinoin, eikä aina tarvitse toistaa samoja kaavoja. Nämä etäpäivät ovat tosi hyvä juttu, sillä niiden avulla oppii toteuttamaan itsenäistä opiskelua, eikä tarvitse mennä konkreettisesti kouluun. Kivaa vaihtelua!
Tänään otimme jo vähän tuntumaa tähän aihealueeseen, sillä teimme koulussa ryhmätöinä hiuksen ja ihon rakenteeseen liittyviä tehtäviä. Lähdettiin ensiksi luontoon köpöttelemään, sillä ajatuksena oli hyödyntää syksyn kaunista väriloistoa näihin töihin. Postauksen lopussa esittelen ryhmämme aikaansaannoksen, josta tuli mielestäni hieno.
Niin ja meidän ryhmään kuuluivat Patricia, Mirkku, Ida, Miia M. ja minä. Ekaksi päätettiin tosiaan lähteä hieman luontoretkelle Viitaniemen pitkospoluille, mikä oli melko virkistävää heti aamutuimaan.
Matkalta tarttui hyviä somisteita mukaan ja muutama sorsakin nähtiin...
Nyt itse asiaan.
Eli lähdetään vaikka liikkelle siitä, että että parturi-kampaajan työssä on todella tärkeää hahmottaa sekä hiuksen että ihon rakennetta, muunmuassa siksi että tulemme työskentelemään kemiallisten aineiden parissa.
Kuinka yksittäinen hius sitten saa alkunsa?
Hiuksen synty tapahtuu hiusnystystä jatkuvan solujakauksen seurauksena. Hiuskarva muodostuu ja kasvaa karvatupen suojassa. Hiusnystyt tuottavat koko ajan uutta solukkoa, joka työntää jakautuvaa solukkoa ylöspäin.
Millainen on hiuksen rakenne ja mitkä ovat sen osien merkitykset?
Hiuksen ihonalaiseen rakenteeseen kuuluvat karvatuppi, Henlen ja Huxleyn kerrokset, hius, talirauhanen, karvankohottajalihas, vastamuodostuneita soluja, hiusnysty ja hiuksen hiusverisuonia.
Hiuksen ihonpäällisen osan rakenteeseen puolestaan kuuluvat suomu, eli pintakerros, kuitukerros joka sisältää solun sekä mikro- makro- ja protosäikeet ja lisäksi ydinkerroksen.
Sitten osien merkityksiin. Eli karvatuppi kulkee dermiksestä epidermiksen lävitse ihon pinnalle. Karvatupen pohjaosaa kutsutaan hiusnystyksi, jonka yläosassa hiuksen väriaine (melaniini) muodostuu. Hiusnystyn sisällä sijaitseva hiussuonisto kuljettaa ravinteikasta ja hapekasta verta soluille. Henlen ja Huxleyn kerrokset puolestaan suojaavat hiuksen ihonalaista osaa eli hiusjuurta.
Hiuksen pehmeät, pyöreät alkusolut muodostuvat hiusnystyn pinnalla hiusjuuressa. Hiusnystyn tuottama uusi solukko työntää jakaantuvaa solukkoa ylöspäin hiussipuliin, jossa karva aloittaa varsinaisen muodostumisensa.
Mitä enemmän hiuksessa on suomukerroksia, sitä paksumpi se on. Suomukerros hylkii vettä ja likaa hiuksesta.
Kuitusolu puolestaan koostuu isosta joukosta makrosäikeitä, joista jokainen muodostuu itsensä ympärille kiertyneistä mikrosäikeistä, jotka taas koostuvat alkusäikeistä. Yksi alkusäie koostuu kolmesta spiraalimaisesta molekyyliketjusta, jotka ovat muodostuneet atomeista (hiili, vety, happi ja typpi.) Näitä molekyyliketjuja toisiinsa liittävät poikittaiset rikkisidokset.
Seuraavaksi keskitytään hiuksen elinkaareen, johon kuuluu kolme vaihetta.
Ensimmäinen vaihe on kasvuvaihe, joka kestää kahdesta kuuteen vuotta, mutta lyhenee ihmisen ikääntyessä. Kasvuvaiheessa solut jakaantuvat työntäen keratinisoituvia soluja karvatuppea pitkin ylöspäin. Uusi hius kasvaa noin yhden sentin kuukaudessa ja kokonaisuutena noin 85-90 prosenttia hiuksista on kasvuvaiheessa.
Toinen vaihe on siirtymävaihe, joka kestää noin kaksi viikkoa. Siirtymävaiheen aikana hiusten kasvu loppuu solujen jakaantuumisen loppumisen seurauksena. Karvatupen supistuessa hius irtaantuu verisuonistaan ja ravinnonlähteistään. Tässä vaiheessa on kerrallaan noin yksi prosentti hiuksista ja se kestää 1-3 viikkoa.
Kolmas vaihe on lepovaihe. Sen aikana hius irtoaa hiuspohjasta ja se kestää noin 2-4 kuukautta. Lopussa hiusnystystä kehittyy uusi hius ja hiuksen uusi kasvuvaihe on valmis alkamaan. Lepovaiheessa on kerrallaan noin 10-15 prosenttia kaikista hiuksista.
Hiusten rakenteellisia eroja
Hiuslaatu vaihtelee suuresti erirotuisilla ihmisillä. Meidän työssä on tärkeää hahmottaa erilaisia hiusten ominaisuuksia ja kehittää niiden tuntemuksen kautta ammattitaitoamme.
Valkoisen rodun hiuslaatu vaihtelee eniten. Suomalaisten ja muiden skandinaavien hiukset ovat usein ohuet, kun taas esimerkiksi keski- ja eteläeurooppalaisilla on usein huomattavasti paksummat hiukset.
Keltaisen rodun hiukset ovat suorat, mustat, paksut ja vastustuskykyiset. Tähän laatuun kuuluvat kiinalaiset, japanilaiset, eskimot ja intiaanit. Tässä hiuslaadussa hiuksen pigmentit ovat suuria ja ne ovat kasautuneet hajanaisesti eri ryhmiin kuitukerroksessa.
Mustaan eli negroidiseen hiuslaatuun puolestaan luokitellaan musta- ja tummaihoisten ihmisten hiuslaadut. Se on tiukasti kierteinen ja spiraalimaisen kihara. Hiuksen pinta näyttää hyvin kiiltävältä ja on vaikeasti kammattava.
Parturi- kampaajan työhön kuuluu tunnustella asiakkaan hiuksen laatua ja ominaisuuksia. Hiukset voivat olla kiharat, taipuisat tai suorat, jäntevät tai veltot, liukkaat tai karkeat. Hiusten pituuksissa on myös paljon eroja. Yksittäinen hius voi olla ohut, normaali tai paksu. Eri ihmisten hiukset eroavat myös määrällisesti toisistaan. Myös hiusten kunnossa voidaan nähdä eroavaisuuksia. Tyypillisimpiin hiuksen ominaisuuksiin voidaan lukea joustavuus, venyvyys, taipuisuus, kohoaminen, paksuus, kiilto ja sähköisyys. Asiantunteva parturi- kampaaja osaa nähdä erottaa asiakkaan hiuksista edellämainittuja ominaisuuksia ja suunnitella työnsä hiusten ominaisuuksia silmällä pitäen.
Viimeisenä aihealueena käsitellään meidän ryhmätehtäväänkin liittynyttä osa-aluetta eli ihoa, sen tehtäviä ja rakennetta. Parturi-kampaajan on syytä tuntea myös ihon laatuun liittyviä seikkoja. Mutta minkä ihmeen takia? Koska erilaatuisten hiuspohjien käsittely saattaa vaatia hyvinkin erityyppisiä toimenpiteitä ja kotihoitoa. Parturi- kampaajan on myös pyrittävä selvittämään mahdollisiin hiuspohjan ongelmiin liittyvät syyt sekä auttaa asiakasta niiden hoidossa. ¨
Iho on ihmisen suurin elin, painoltaan se on noin 5 prosenttia kokonaispainosta. Aika iso juttu siis, vaikka sitä ei tule ehkä ihan joka päivä ajateltua. Jossain päin kehoa iho voi olla huomattavasti paksumpaa kun taas toisaalla. Esimerkiksi silmäluomien iho on varsin ohutta, kun taas jalkapohjia peittää paksuhko ihokerros.
Entäpä sitten se ihon rakenne? Tähän väliin voisinkin ylpeänä esitellä meidän ryhmän työn jonka avulla voidaan kätevästi tarkastella ihon rakennetta tarkemmin.
Elikkä tuosta noin. Aika hiano vaikka itse sanonkin! Ihon päällimäinen kerros on siis epidermis, joka uusiutuu jatkuvasti. Epidermiksessä ei ole lainkaan imu- tai verisuonia ja se on noin 0,05-0,2 mm:n paksuinen. Tässä kerroksessa tapahtuu keratinosoituminen,
Epidermis sisältää:
Sarvesissolukerroksen, jonka koostuu kuolleista, jo keratinisoituneista sarveissoluista.
Jyväissolukerroksen, jonka solujen sisällä valmistuu keratohyaliinijyväsiä, jotka muuttuvat lopulta keratiiniksi.
Okasolukerroksen, joka sisältää keratinosyyttejä joiden välillä on runsaasti soluja toisiinsa liittäviä desmosomeja. Tässä osassa sijaistsee myös soluja jotka osallistuvat elimistön puolustusjärjestelmään.
Ja tyvisolukerroksen, joka koostuu tumallisista jakaantuvista tyvisoluista. Tässä osassa melanosyyttisolut valmistavat pigmenttiä ja Merkelin solut välittävät tuntoaistimuksia.
Seuraava kerros on nimeltään dermis, eli verinahka. Dermis on sidekudosta joka koostuu kollageenista ja elastiinista. Elastiini antaa iholle joustavan ominaisuuden. Dermiksestä löytyy karvan juuriosa, talirauhanen, hikirauhanen, hermojen päätteitä ja imusuonia.
Alin kerros, eli subkutis on ihonalainen rasvakudos, jonka paksuus riippuu ihmisen rasvakudoksen määrästä. Se toimii liittäjänä ihon pintakerroksen, kudosten, lihasten, rustojen ja luiden välillä.
Mitkä ovat ihon tehtäviä?
Epidermiksen tehtävä on suojata elimistöä mekaanisesti, fysikaalisesti, kemiallisesti ja mikrobiologisesti. Dermis puolestaan toimii vesivarastona antaen mekaanista suojaa. Subkutiksen tehtävä on pehmentää iskuja ja toimia lämpöeristeenä ja rasvavarastona.
Lopuksi vielä vähän ajatelmia yleisestä hiuspohjan ongelmasta, eli hilseilystä. Hilseily tarkoittaa siis kiihtynyttä solujen tuotantoa hiuspohjassa. Hilseisen hiuspohjan iho uusiutuu huomattavasti nopeammin kuin tavallinen iho.
Hilseilylle ei ole aina yksittäistä syytä, vaan se voi olla monien eri tekijöiden summa. Muunmuassa hormonitoiminta, ravitsemus, säänvaihtelut ja vääränlainen kotihoito voivat vaikuttaa hilseen syntyyn.
Hilsettä saa hyvin hoidettua kampaamosta saatavilla hiuspohjan ongelmien hoitoon tarkoitetuilla kotihoitotuotteilla.
Tähän onkin hyvä lopettaa, tulipahan taas asiaa käytyä läpi! Paljon uusia juttuja, joita on ehkä joskus tutkaillut, mutta ovat ajansaatossa unohtuneet.
Hyvää viikonloppua!
- Vilma
Apuna postauksen teossa: Hiukset- kirja leikkaaminen, kampaaminen ja kosmeettinen hoitaminen/ Taina Luoma ja Marjo Oksman
Kuvalinkit:
https://www.google.fi/search?q=eri+hevosrodut&espv=2&biw=1366&bih=613&site=webhp&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0ahUKEwiI2aDP6bTPAhUMApoKHVF9BAQQ_AUIBigB#tbm=isch&q=vaaleat+hiukset&imgrc=WsbD787P1eeDAM%3A
https://www.google.fi/search?q=afro+hiukset&espv=2&biw=1366&bih=613&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0ahUKEwiA5az96bTPAhXmCJoKHaL9BhQQ_AUIBigB#tbm=isch&q=african+hair&imgdii=s3k6dV0DufVs-M%3A%3Bs3k6dV0DufVs-M%3A%3BqyFAx6rKKhRqOM%3A&imgrc=s3k6dV0DufVs-M%3A
https://www.google.fi/search?q=asian+hair&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0ahUKEwjijtPX6rTPAhXhZpoKHa5CDQsQ_AUICCgB&biw=1366&bih=613#imgrc=6Wi_5gTXHElPEM%3A