Nyt kirjoittelenkin ihan muuten vaan ja samalla esittelen taas ripauksen viime viikkojen tekeleistä.
Minun mielestäni tällä alalla on ihan parasta se kun saa omin käsin luoda jotain uutta. Se on ainakin itselleni kaikista palkitsevin asia näissä töissä.
Pidän myös haasteista. Ja siitä, ettei hommat ole aina samanlaisia. Oppimisen jano on suunnaton. En edes tiedä onko sille kattoa.
Väsymyksen hetkiäkin toki mahtuu välillä mukaan, uuden oppiminen ja fyysinen työ väsyttävät välillä sekä henkisesti että fyysisesti, mutta sekin on luonnollista ja normaalia. Siksi tuleekin muistaa levon merkitys.
No, nyt niitä kuvia!
Tässä supermielenkiintoinen mallinmuutosleikkaus, jonka pääsin toteuttamaan koululla. Oli jälleen palkitsevaa kun penkissä istui äärimmäisen kärsivällinen ja miellyttävä asiakas, joka antoi minulle mahdollisuuden opetella hiuksillaan jotain aivan uutta. Toteutus tehtiin kuitenkin hänen toiveiden pohjalta.
Ja sitten jotain muuta...
Kaveripäivänä pääsin tekemään koulussa ystävälleni Ellalle klassiset kauniit folioraidat.
Tämmösiä tällä kertaa! Ihanaa viikonloppua kaikille!
· Vilma
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti